Kaplamak

Jo prologin otsikko: ”Prologi eli nollatilanne eli aivan jäätävän tylsä alku kesälomalle” nappasi mukaansa. Ihanat lukujen nimet! Mutta oli mulla kyllä taas aivan erilainen käsitys millaista kirjaa lähdin lukemaan (koskahan alan lukea takakansia)! Tietysti Kaplamak ei nimenä kerro mitään. Se kuulostaa enempi avaruusalukselta kuin kaupungilta, että ehkei se olekaan ihme, että hämmästyin huomatessani lukevani fantasiaa. Ja mähän tunnetusti rakastan lastenfantasiaa!

Kirjan yleishapetus on eheä, moderni ja kaunis kokonaisuus, jossa ulkoasullisesti ei ole moitteen sanaa. Harvoin näkee näin harmonista kokonaisuutta. Kiitos kuvittajan Jonna Jylhän sekä ulkoasun suunnittelijan Laura Lyytisen! Menevä tarina hieman rönsyilee ja sen fantasiassa on lieviä skitsofreenisia piirteitä (epäillään, että kännyköitä salakuunnellaan ja päähenkilö näkee itsensä ajoittain erinäköisenä heijastavissa pinnoissa) 😁 Kirjan edetessä tarina kuitenkin selittyy paremmin ja tiivistyy saaden yllättäen perusdekkarin piirteitä johtolankoineen. Aikuiselle itsestään selviä tietysti, mutta varmasti uppoavat kohderyhmään! Kirja on kaikkiaan viihdyttävä, kevyt ja otteessaan pitävä. Kerronnassa on jotain Risto Räppääjämäistä, en osaa edes tarkemmin selittää mistä moinen mielikuva. Ehkä se on se kevyt kerronta jossa on turvallista kellua. Vaikka selvitellään rikosta, on lukijalle jo ilmeistä, että mitään pahiksia ei tule löytymään vaan kommelluksien kautta selvitellään väärinkäsitykset.

Varmasti nappaan hyllystä Sanna Sofia Vuoren lastenromaaneja jatkossakin jos sellaisia innostuu kirjoittamaan! Sanna on aikaisemmin kirjoittanut lukuisia lastenkuvakirjoja, joista Ägget/Muna on ollut Finlandia Junior -ehdokkaanakin.